Lastuilua Vanhojen virheiden välttäminen lisää uusien mahdollisuuksia

Ilmastokeskustelua ravinnon köyhtymisestä

  • Käytyä keskustelua
    Käytyä keskustelua

Ilmastokeskustelussa saattaa tunteet kuumeta. Sitähän sattuu. Koska nyt kumminkin näin äsken vaivaa valistaa skeptikkoa vastakkaisilla tiedoilla, niin esitän ne tässäkin, vähän laajennettuina.

Kauppalehti on julkaisut ilmastopelotteluun liittyvän artikkelin, jossa otsikko on toimittajan mielikuvituksen tuotetta (Linkki). Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, että viljelykasvit muuttuisivat jotenkin epäkelvoiksi.

Pääsääntöisesti viimeaikainen ilmastonmuutos on saanut maailman vihertymään, joka on näkynyt vyöhykkeittäin niin, että tropiikki on laajentunut ja päiväntasaajalta poispäin olevat ilmastovyöhykkeet ovat siirtyneet napoja kohti kaventuen. Tällöin tietenkin jossain päin maailmaa se kuiva vyöhyke on tunkeutunut aiemmin kosteammalle alueelle, mutta kokonaisuutenaan vihetyminen on voitolla. Mm. Sahelissa on selkeästi nähtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa vihertymistä. Ilmakehän hiilidioksidilisähän edistää kasvien kasvua autiomaissa myös vesitaloutta parantaen, koska lehtien ventiilit voivat olla vähemmän auki, näin vähentäen veden haihtumista.

Pelloilla sadot ovat lisääntyneet hiilidioksidilannoituksen ansiosta, mutta samalla on havaittu, että proteiini- ja hivenainepitoisuudet ovat alentuneet. Kauppalehden artikkelin takana on pitkälti tutkija Myers, joka ei edes mainitse satoisuuslisäystä.

Kyse viljelyssä ja ilmastonmuutoksessa on siis siitä, että hiilidioksidilisäys lisää lähinnä peltokasvin hiilihydraattipitoisuutta. Proteiini ja kivennäisaineet voivat jäädä vähemmälle, jos lannoitusta ei korjata nykyilmakehää vastaavaksi. Lannoitus on kuitenkin korjattavissa, jolloin ilmastokastrofi muuttuukin ilmastohyödyksi. Saadaan suurempi sato, joka on yhtä ravinteikas kuin aiempi pienempi sato.

Linkkejä aiheeseen

https://www.sciencenews.org/article/nutrition-climate-change-top-science...

Science Newsin artikkeli, jonka otsikkokin on vähemmän uhkapainotteinen kuin Kauppalehden. Myers näyttää olevan pääasiallinen tietolähde

 

https://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-...

Myersin tutkimusten arviontiani vuodelta 2014. Kaipailin oikeaa lannoitusta.

 

https://roskasaitti.wordpress.com/2017/07/25/oikealla-lannoituksella-rav...

Fernandon ja kumppaneiden tutkimus osoittaakin, että proteiinimäärä kohoaa, kun nitraattitypen ja ammoniumtypen suhde on säädetty hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Eli oikea lannoitus ratkaisee ongelman.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kommentoin myös Laurin blogia asian tiimoilta, mutta tavanmukaiseen tapaansa hän yksinkertaisesti vain poisti kommenttini ilman bannausta.

Toteamukseni ydin oli se, että maailman ilmasto on alati muuttunut eikä ole mitään syytä benchmarkata 1900-luvun ilmastoa siksi oikeaksi ilmastoksi ihmiskunnan kannalta. Jos arktisemmat alueet lämpenevät, niin kasvukausi pidentyy ja viljeltävien lajien määrä lisääntyy. Tämä lienee oleellisempaa kuin hivenaineiden tarkka mittaaminen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hivenainekatoa voidaan vähentää kehittämällä viljelysmenetelmiä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Lannoitus on kuitenkin korjattavissa ... Saadaan suurempi sato, joka on yhtä ravinteikas kuin aiempi pienempi sato."

Onko tämä väittämä omaa ajatteluasi vai viittaatko johonkin lähteeseen (joka siis ei ole oma blogisi)?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ok, on siis yksi tutkimus, jossa on testattu yhtä viljaa (vehnä) kasvihuoneolosuhteissa.

Lisäksi huomioni kiinnitti, että käyttämässäsi lähteessä sanottiin näin: "Thus it is that another climate alarmist concern about rising atmospheric CO2 has crumbled under the weight of scientific investigation." Lähteesi siis ei ole puolueeton vaan sillä on agenda. No saattaahan se itse tutkimus olla silti asiallinen. Niin tai näin, mutta koko planeetan ruoantuotantoa koskevia yleistyksiä ei voi perustella yksittäisellä vehnänkasvukokeella.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #6

Tältä sivulta löytyy itse tutkielman tiivistelmä ja linkki PDF-tiedostoon, jossa koko tutkimus:
https://www.researchgate.net/publication/312547482...

Lainaus johtopäätöksistä PDF-tiedostosta:
"Overall, our findings suggest that lower grain N concentration at e[CO2] can be offset by managing N source of 50% NO3 and NH4þ. The same N treatment also promotes the plant, shoot, root growth and grain yield. Further, increased root biomass at NO3-N treatment is likely to facilitates the higher N uptake at e[CO2]."
 = miinus merkki (ionin varaus) (oho, ei näykään lopullisessa kommentissa)
e[CO2] = korotettu CO2-pitoisuus

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Edelleen, vedät pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden laboratoriokokeen perusteella. Vehnäsatojen odotetaan pienenevän ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

Jos ajateltaisiin että viljelymenetelmien kehittäminen olisi tutkimuksen tärkein tavoite, uhkapainotteiset ilmastotutkimukset ovat tästä näkökulmasta kuin niiden menetelmien hakemista, jotka toimivat mahdollisimman huonosti. Nyt on sentään ainakin yksi tutkimus, joka kertoo, millaiset menetelmät voivat toimia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #12

Kasvihuoneessa tehdyt kokeet pätevät kasvihuoneessa. Muutenkaan kokonaiskuvaa ei muodosteta yhdestä paperista, tiede ei toimi niin. Tässä on yritetty jonkinlaista synteesiartikkelia. Johtopäätökset eivät enää olekaan niin varmoja. Lisäksi tässä keskustellaan vain co2:n vaikutuksesta. Mm. lämmönnousu ja muutokset veden kierrossa tulevat siihen päälle.

https://www.nature.com/scitable/knowledge/library/...

Esittämäsi näytön perusteella en ole vielä valmis luopumaan alarmismistani :-)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #13

Suositukset huumorista ja asiallisuudesta, vaikka eri mieltä olemmekin.

Nythän on varsin hyvin näytetty, että ilmakehään lisätty hiilidioksidi saa lisäkasvua aikaiseksi. Sen lisäksi hiilidioksidipitoisuuden tuplaaminen koeolosuhteissa on aiheuttanut hievenainepitoisuuksien alenemista, jos ei tehdä mitään asialle.

Että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuisi, pitäisi kaikki tunnetut juoksevat fosiiliset polttoainevarannot polttaa ja kivhiiltäkin vielä runsaasti. Tätä polttamista ei myöskään saisi viivytellä, koska meri nielee hiilidioksidiylimäärän ilmakehästä, jos viivyttelemme.

...jos ei tehdä mitään asialle. Tämä on olennainen seikka. Koska elintarviketuotanto on milteipä teollista tuotantoa, sille tehdään koko ajan jotain. Mikäli viljan massaan perustuvan hinnoittelun lisäksi hivenainepitoisuuksien kohottaminen tuottaisi isomman tilin maajusseille, niin nehän alkaisivat hivenainepitoisuudet kohoamaan. Lannoittamisen ja jalostamisen kautta. Nythän tähän ei ole ilmeisestikään riittävää porkkanaa. Jalostustyö on hidasta, mutta kyllä sitä muutamassa kymmenessä vuodessa saadaan jotain uutta lajiketta aikaiseksi. Ja aikaahan on käytettävissä.

Käytettävissä olevan fosforin loppuminen on minusta suurempi uhka ravitsemukselle kuin ilmastonmuutos. Toki siihenkin on ratkaisumahdollisuuksia lähinnä kierrättämisen kautta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #14

Ilmakehän co2-pitoisuus on kasvanut jokseenkin kiihtyvästi viimeiset 200 vuotta, koska ne merien nielut heräävät imemään ylijäämän pois?

IPCC:n suurimman päästöskenaarion mukaan yli 1000 ppm vuonna 2100 on mahdollinen.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Representative_Con...

Kivihiiltä riittää 400 vuodeksi, öljyäkin etsitään ja löydetään jatkuvasti lisää, vaikka jo tunnetut varat olisi syytä jättää käyttämättä.

Viljelymenetelmien sopeuttaminen toki on tärkeää, köyhillä mailla tähän on valitettavan heikot resurssit.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Maailman viljelykasvien satoisuus on kasvanut vuoden 1960 tasosta n. 1,0 tonnia/ha tasoon 3 tonnia/ha eli kolminkertaistunut. Suurin syy on kehittyneet viljelymenetelmät ja siinä vielä erikseen keinolannoitus. Kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden vaikutuksen arvioidaan olevan 10-15 %.

Jos jollakin alueella esiintyy hivenainepulaa, niin sitä voidaan keinotekoisesti korjata. Suomessa lannoitteisiin on lisätty seleeniä vuodesta 1984 lähtien.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No tottakai hiili co2 nostaa satoja mutta jos hiili co2 nousee vaikka tasoon 800--1000ppm vaikka kasvihuoneessa, niin kasvit ei enää siitä hyödy. Kasvihuoneissa on annettu hiili co2 lisää ja sillä yritetään nostaa satoja kasvihuoneessa. Minusta ilmastoa lämmittä vain aurinkotuulet ja hiili co2 ei lämmitä ollenkaan Tiede lehden otsakkeen Mitä Tarkoitetaan Kasvihuoneilmiöllä tai otsake Miten co2 lämmittää ilmakehää

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Risto Jääskeläinen, mehän voimme tehdä kokeen kasvihuoneessa sillai, että pumpataan sinne hiilta co2 ihan kuten kasvihuoneissa yleensä sillai Suomessa tehäänkin, niin siitä sitten näkee, nouseeko kasvihuoneen lämpö vai ei, mutta sato nousee heh

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt ei ole kasvihuonetta käytettävissäni, mutta jos hiilidioksidi toimisi tehokkaana lämmöneristeenä, ei korkeita kasvihuoneita tarvitsisi lämmittää. Eli koe on varmaan jo suoritettu useita kertoja.
Esimerkiksi ikkunoiden lämmöneristekaasuksi ei valita hiilidioksidia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset