Lastuilua Vanhojen virheiden välttäminen lisää uusien mahdollisuuksia

Kansallisomaisuus ja perinnönjako

Maamme-laulu on epäilemättä sanoiltaan isänmaallinen. Jo sanassa isänmaa  (laulussa: maa kallis isien) korostuu tietynlainen perintöajatus ja Maamme-laulussa viitataan myös aiempien sukupolvien työhön, josta saamme olla kiitollisia perintönä.

Mitä sitten olemme perineet edellisiltä sukupolvilta? Kaikki eivät ole perineet tonttimaata, mutta jokamiehen oikeuden kautta sentään marjamaita ja mikseipä valtion metsiäkin. Pohjavesivaroja sanotaan usein kansallisomaisuudeksemme, eiköpä tuotakin voi pitää perintönä? Kultuuriperintö on ainakin osin aineetonta, mutta yhtä kaikki yhteistä perintöä, kuten koko yhteiskunnan raamit.

Maame-laulussa arvellaan, että "Sen vieras kyllä hylkäjää", mutta tuolloin ei vieraille ollutkaan jaettavaksi kultaa. Eli on löytynyt vieraita, jotka kovin vastentahtoisesti hylkäävät tämän maan lopettaakseen vierailunsa. Näiltä vierailta usein myös puuttuu tarve kiittää nykypolven suomalaisia tai meidän isiämme.

Miten tämä kansallinen perintömme jaetaan?  Tässä näkisin kolme päälinjaa: globalistinen,  kansallinen ja markkinalinja. Globalistinen ajatus juossee niin, että perintö ei olekaan isiemme, vaan ihmiskunnan perintö. Niinpä se pitää jakaakin kenelle tahansa ihmiskuntaan kuuluvalle hänen sukujuuristaan tai syntymäpaikastaan riippumatta. Kansallinen linja menee Maamme-laulun mukaisesti, isiemme perintö kuuluu meille ja lapsillemme. Markkinalinja taas on se, että myydään kaikki, mille ostaja löytyy. Näistä globalistista ja markkinalinjaa voisi pitää myös historiattomina linjoina.

Malmivaramme ovatkin jo valekansallisen politiikan seurauksena siirretty pääosin muiden omaisuudeksi. Pohjavesivaramme ovat varmaan lähes samalla tavalla siirrettävissä pois suomalaisten kansallisomaisuudesta toisiin taskuihin. Sosiaaliturvajärjestelmämme on osittain "kaapattu" maailman sosiaalitoimistoksi. Se kaikki on poissa kansallisesta perinnöstämme. Tässä Yksityisen Hajotuksen politiikassa joku Ylen jakeluverkko on napikauppaa. Ei kait kukaan kuvittele, että veroparatiiseista tai elintasoturisteilta saisimme menettämämme takaisin?

Jos jotain hyvää haluaisi nähdä siitä tilanteesta, että lopulta meillä ei ollsikaan kansallisomaisuutta eikä mitään isiltä perittyä, niin ehkä siinä samalla perinnönjaosta riiteleminen käy mahdottomaksi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Maamme- laulu on saksalaisen säveltämä ja humalaiset ylioppilaat hoilasivat sitä alun perin ruotsiksi. Tosikkomainen kansalliskiihko keksittiin vasta myöhemmin, kun armeijoille tarvittiin tykinruokaa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Avauksessa on kirjoitettu "epäilemättä sanoiltaan isänmaallinen". Suomenkielisillä sanoituksilla on rajallinen yhteys ruotsinkieliseen versioon.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ei ole Iso Vieras hylännyt meitä, jatkuvasti on tulossa hakemaan lisää tonttimaata.

Jouni Snellman unohtaa että kun vieras oli tunkeutumassa tänne pyssyjen kanssa, tarvittiin Suomen armeijaan tykin ruokaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Naurettavaa tuo persujen ja muiden hörhöjen pohjavesipelottelu.

http://jussiairaksinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kiitos linkistä. Siinähän viitattiin siihen, että Wahlroosilla olisi haluja yksityistää (yhtiömuotoisesti?) vesivaroja. Kokoomus ei vain ole vielä keksinyt, miten sen tekisi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jussi Airaksinen kirjoitti tuon vuonna 2015. Siitä on syytä yrittää ymmärtää kohdat, joissa kerrotaan geologiset tosiasiat ja lainsäädäntö. Myös kuvaus vesikaupan järkevyydestä on valaiseva. Yhteenveto: meillä ei ole syytä olla erityisen huolissamme pohjavesien loppumisesta tai esiintymien myynnistä -tai toiveikkaita kansainvälisen vientivesibisneksen suhteen.

Maailmalla on toki esimerkkejä vesilaitosten yksityistämisestä, mutta ne ovat maista, joissa pohjavesiä kuin myös käyttökelpoisia pintavesiä on niukasti. Toisin on meillä: Suomessa pohjavettä muodostuu joka vuorokausi 5,4 miljoonaa kuutiota ja siitä käytetään vain 0,7 miljoonaa kuutiota.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #7

Airaksinen tarkastelee tilannetta nykylakien puitteissa, mikä tarkastelu on varmastikin pätevästi tehty.
Vaan jos Yksityinen Hajaannus saa lait muutettua vaikkapa siten, että pohjavesi katsotaan mineraalivaraksi ja sille saa tehdä valtauksia, niin asiat ovat ihan toisin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kohta saamme kuulla globaalien ikivanhojen laulunsanojen tutkimustyöhön syventyneen tiedemiesryhmän uusimmasta analyysituloksesta:

Suomen alue on itse asiassa Allahin muslimeille ja Jahven juutalaisille aikojen alussa lupaama Joulumaa.

Valmistautukaamme siis siirtymään pois oikeiden omistajien tulevalta taistelukentältä. EU:n kiristyvä turvapaikanhakupolitiikka pakottanee meidät vaeltamaan aluksi Siperiaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset