Lastuilua Vanhojen virheiden välttäminen lisää uusien mahdollisuuksia

Sittenkin ilmastovaalit!

Tässähän lähestyvät eduskuntavaalit, joten pieni politikointi on varmaan paikallaan? Mediassa vaaleja on vaihdellen tyrkytetty maahanmuuttovaaleiksi, vanhustenhoitovaaleiksi, ilmastovaaleiksi ja soten jälkipuintivaaleiksi, muutamia eri vaihtoehtoja mainitakseni. Teemoja tulee ja teemoja menee, mutta ilmasto pysyy. Mikseipä sittenkin ilmastovaalit?

Ilmastopolitiikkaan liittyy mm. vaikuttavuusarviointi, jota suoritetaan eri toimialoille. On kuitenkin eräs teollisuudenala (ymmärrettynä laajassa, elinkeinoala-merkityksessä), jolta ei vaadita vaikuttavuusarviointia ilmastonmuutoksen suhteen: maahanmuuttoteollisuus. Pyrin tässä antamaan joitakin vinkkejä, mistä tätä vaikuttavuusarviointia voisi lähteä tekemään, vaikka ilmastopolitiikkaan on päässytkin sellainen mittaustapavirhe, ettei päästöjä mitata kulutuksen pohjalta, vaan tuotannon pohjalta. Niinpä esim. EU:ssa kulutuksesta arvioidut päästöt ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan, kun tuotannosta laskettuna on tultu vähän alaspäin. Käytännössä siis EU:n ilmastopolitiikan päätavoite, CO2-päästöjen alentaminen on lisännyt globaaleja CO2-päästöjä.

Laadin jo 7.9.2018  melko kattavan listan, johon oli listattu maat ihmistekoisten CO2-päästöjen mukaan pinta-alaa kohti laskettuna. Poimin nyt listasta alkupään ja loppupään sekä valikoiman muita maita, kuten asukasmäärältään tai pinta-alaltaan suurimmat maat ja Suomen naapurimaat. Koska mukana on jo aiemminkin esiintynyt Grönlanti ja nyt lisätty EU-alue, niin puhun alueista. Tuloksena on kuvan 1 lista.

Kuva 1. Huomaa logaritmiasteikko.

Esimerkiksi Bhutan on päässyt listalle siksi, että sitä väitetään maailman ainoaksi negatiivisten hiilipäästöjen maaksi (Linkki). En mene kiistämään, etteikö tuo olisi mahdollista. Käytössäni ei ole maakohtaisia hiilinieluja, joten vertailua ei siltä pohjalta voi tehdä. Eipä Suomen metsät ja suotkaan ole mukana hiilinieluina. Huomautan kuitenkin, että nettohiilinielu on sitten sellainen, ettei se toisaalta päästä tai tuota samaa määrää hiilidioksidia ilmakehään, kuten vaikkapa Amazonin sademetsä tehnee. Tai että Bruttonielu - päästöt = nettonielu.

Kuvasta 1 nähdään, että Suomen pinta-alakohtaiset tuotanto- ja liikennepäästöt ovat alle kymmenesosa Saksan päästöistä ja viidesosa Intian päästöistä. Koska ilmastopolitiikkaa perustellaan esimerkin näyttämisellä, Suomi näyttää tässä näille maille hyvää esimerkkiä. Kun yhdessä sitoutumme pitämään Suomen harvaanasuttuna maana, olemme jatkossakin esimerkillinen maa. Maapallolla ei olisi mitään ilmasto-ongelmaa, jos muut maat olisivat kuin Suomi ja Somalia.

Pinta-alatarkastelu antaa mm. kohtalaisen kuvan siitä, miten hyvin maan väestö on kantanut vastuuta liikakasvun ehkäisystä ja pyrkinyt pitämään alueensa harvaanasuttuna. Toinen tarkastelukulma on katsoa samoja päästöjä asukasta kohti laskettuna. Tässä on hyvä huomata, että jos päästöt laskettaisiin globaalisti kaikkia maapallon väestöön kuuluvia kohti, kaikille tulisi sama päästölukema. Kuvassa 2 on tarkasteltu alueittain, joista alueista siis pääosa on valtioita.

Kuva 2. Alueiden asukaskohtaiset päästöt tuotannosta ja liikenteestä.

Kuvasta 2 paljastuu lukuisia mielenkiintoisia seikkoja, joihin tässä ei nyt oikein ole tilaa enempää. Mainitsen vain, että Kiinassa päästöt ovat suuremmat kuin EU-alueella keskimäärin ja Saksan päästöt ovat tälläkin vertailutavalla Ranskaa suuremmat. Energiewende on suurimpia huijauksia, mihin saksalaisia on saatu mukaan sataan vuoteen. Saksan vihreän liikkeen perustajinahan on varsin uskottavien lähteiden mukaan sen suuremman huijauksen veteraaneja. Ehkä se näkyy? Energiewende on hiilidioksidipäästöjen lisäystapa maustettuna väitteellä, että tällä tuulimyllyllä me pelastetaan maailma.

Nyt sitten siihen aiemmin viittaamaani maahanmuuttoteollisuuteen. Kuvan 2 listalla alaspäin maahanmuuttaminen on ilmastoa pilaavaa, koska kokemuskin kertoo, ettei pieni hiilijalanjälki säily, kun ihminen muuttaa päiväntasaajalta napapiirille. Sen sijaan Suomen kannattaisi ilmastosysistä tukea maahanmuuttoa niihin maihin, jotka ovat molemissa listoissa ennen Suomea. Kirkkaina tähtinä näkyvät Keski-Afrikan tasavalta, Tsad, Somalia ja Afganistan. Niihin maihin sekä mahtuu ihmisiä, että siellä voi elää lähes hiilineutraalisti, koskapa muutkin elävät siellä niin.  Henkilöä kohti laskettuna ei voi juuri suurempaa ilmastovahinkoa tehdä, kuin muuttaa noista maista Suomeen. Myös äänestäjän kannattaa miettiä, onko ilmastoteemalla ratsastava ihan vakavasti otettava ehdokas, jos hänellä ei ole mitään sanottavaa ilmastonpilaamista vastaan.

Juttu julkaistu samansisältöisenä myös Roskasaitilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Olen jo aiemmin ehdottanut, että kutsutaan tämän kevään eduskuntavaaleja etuliitevaaleiksi. Uskoisin, että tuolla etuliitteellä olisi vankka ja pysyvä kannatus... :P

Mitä tulee päästöjen laskemiseen per valtion pinta-ala, niin en ihan ymmärrä, mitä merkitystä sillä on niin kauan kun päästöt eivät kunnioita valtioiden rajoja.

Tuollainen tilastoluku saadaan muuttumaan vaikka kuinka paljon pelkästään piirtämällä valtionraja kartalle uudelleen. Mitä merkitystä sellaisella on ilmaston kannalta? (Kuvitellaanpa vaikka, että Suomen pohjoisempi puolikas siirtyisi Ruotsin alaisuuteen. Suomen päästöt per neliökilometri kutakuinkin tuplaantuisivat pelkästään tuon rajan siirron takia vaikka mitään reaalista muutosta sen paremmin päästöissä kuin hiilinieluissakaan ei ole tapahtunut.)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kyse on mm. esimerkin antamisesta. Siihenhän on Suomenkin ilmastopolittisissa toimissa vedottu. Että Kiina ja Intia muiden maiden ohella painavat päästönsä edes Suomen tasolle. Valtava ilmastonmuutos, jos koko maapallo muuttuisi Suomeksi asutustiheyden osalta.

Tekniikan tohtori Eero Paloheimolla oli eräässä esityksessään tavoite saada väkimäärä 1,5 miljardiin, muistaakseni. En löydä netistä tuota, mutta tässä linkki Paloheimon kirjoituksiin:
http://www.eeropaloheimo.fi/

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Mutta vakavasti puhuen... Onko se hyvää esimerkkiä, että rajallisella maapallolla varaa käyttöönsä mahdollisimman suuren alueen?

Tiedämmehän jo suoralta kädeltä, että on periaatteellinen mahdottomuus, että kaikki voisivat seurata tuota esimerkkiä (eli että kaikki valtiot voisivat laajentaa aluettaan).

Mitä arvoa on sellaisella esimerkillä, jonka seuraaminen on mahdotonta? (Toinen samankaltainen esimerkki on se, että kaikkien maiden pitäisi tehdä ylijäämäistä kauppaa eikä kenenkään alijäämäistä; silloin kaikki rikastuisivat...)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #3

Ilmastopolitiikassa on paljonkin uskoa esimerkin voimaan, niin EU-tasolla kuin Suomessakin. Että kommentoija Kejolta loppuu usko tässä kohtaa, sille ei oikein voi mitään. Jollakulla muulla se loppuu jossain muussa kohtaa.

Yhdessä nuo kaksi maakohtaista mittaria antavat sitten mielestäni ilmastopoliittisesti perustellun suunnan maasta toiseen muutolle.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Pitäisikö sanoa että vaaliteemat muuttuu, ilmasto ei.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

No tuota kun en ole vakioisen ilmaston kannattaja, niin jätin vähän tulkinnanvaraa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset