Miksi afrikkalaisia ei syytetä maastopaloista?
Netistä löytyy Global Fire Emissions Database -sivusto, joka vaikuttaa yksityisten tutkijoiden ylläpitämältä säätiö- ja Nasa-rahoitteisesti. Sivusto pitää kirjaa maastopaloista ja niiden hiilipäästöistä ilmakehään. Kuten kuvasta 1 voidaan päätellä, suurimmat päästömäärät löytyvät afrikkalaisten järjestämistä maastopaloista. Kun nyt Brasilia on joutunut syytteeseen sen alueella tapahtuvista maastopaloista, niin on aika luonnollista kysyä, miksei ketään afrikkalaista syytetä ilmaston pilaamisesta maastopaloilla edes samassa määrin kuin Brasilian Bolsonaroa? Tähän voi löytyä useitakin hyviä syitä, kuten tietämättömyys ja rasismi, mutta ainakaan minulla ei ole tarkemmin tiedossa tämä vaikenemisen syy. Nyt on tietävämmillä tilaisuus kertoa.
Vastauksena on varmaan se, että Amazonin alue on maapallon elämän kannalta ainutlaatuinen kokonaisuus.Sen alueella elää valtaisa määrä ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja. Alueelta löytyy myös vuosittain yli sata uutta lajia. Alue on tärkeä myös ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se sitoo hiiltä maaperään. Valitettavaa on se, että kun sademetsää menetetään kaskeamisen seurauksena, se ei uusiudu. Se on hävinnyt lopullisesti. Maailman elämän kannalta meillä ei ole varaa hävittää Amazonin aluetta, sillä toista sellaista ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se sademetsä uusiutuu, kunhan annetaan aikaa. Lisäksi sademetsien hiili, kuten myös muut ravinteet, on sitotunut pääasiassa kasvillisuuteen ei maahan. Ja hiilidioksidi ei jurikaan vaikuta ilmaston muuttumiseen. Päinvastoin maailma vihertyy(väri, ei puolueaate), kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa eli sademetsätkin kasvavat paremmin, jos vain muita ravinteita piisaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen alueella elää valtaisa määrä ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja.”
Tästä olemme samaa mieltä ja Amazon voittaa vertailussa Afrikan. Mutta kun tämä puoli ongelmasta ei ollutkaan esillä.
”Alue on tärkeä myös ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se sitoo hiiltä maaperään.”
Onko Afrikka merkityksetön ilmastonmuutoksenkin kannalta? Eikö siellä maaperä sido hiiltä?
Kaiken lisäksi on tutkimustietoa, että Amazonin hiilitase on melko neutraali:
https://www.researchgate.net/publication/309897188…
Ilmoita asiaton viesti
”Tähän voi löytyä useitakin hyviä syitä, kuten tietämättömyys ja rasismi”
Anteeksi? Rasismi? 😀 Perussuomalainen pohtii…
Ilmoita asiaton viesti
Olisi rasistinen teko syyttää afrikkalaisia maapallon kaikkien ihmisten elinolosuhteiden heikentämisestä ja vaarantamisesta.
Metsäpalot on silkkaa murhaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän se Toivonen höpöttää? Brasiliassa on paljon afrikasta alunperin tullutta väestöä, joten tämä rasismiaspekti on täysin naurettava. Te tietenkin näette rasismia kaikkialla missä sitä ei ole, mutta ette missä on, puolueessanne.
Ilmoita asiaton viesti
Toivonen ei kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseen eikä ole koskaan äänestänyt persuja.
On näköjään ihmisiä jotka näkevät persuja ja rasisteja joka puolella kuten esimerkiksi Mikkonen ja Ritala.
P.S. Kannattaisi varmaan ajoissa hakea apua harhoihin vaikka ne johtuisivatkin taikasienistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kummasti olet persujen blogeissa höpisemässä, yleensä vielä sakeampaa kuin itse blogisti, joka tälläkin kertaa pystyy keskustelemaan vaikka provolla aloitin. Pitääkö pyytää anteeksi, että luulin persuksi? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin mitkään anteeksipyynnöt muuttavat putkinäköisen ihmisen ennakkoluuloja ja asenteita, jotka sumentavat terveen arviointikyvyn.
Ilmoita asiaton viesti
Pelko, viha ja ennakkoluulot tosiaan sumentavat järjen, hyvä että olet jotain oppinut vakilauseistani.
Ilmoita asiaton viesti
Kannabiksen käyttäjäksikään en ole sortunut vaikka kommenttejasi paljon olen lukenutkin joten esittämäsi johtopäätökset kommentiesi muistakin vaikutuksista lienevät osaltani vääriä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisin toivonut kommentoija Mikkosen esittävän vielä parempia syitä sille, että afrikkalaisista ilmastonpilaajista vaietaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi asia on, että milläs painostat Kongon-hallintoa vaikka? Brasiliaa vastaan aseet on olemassa, mm. kauppasaarto. Amazonin alue on myös biodiversiteetiltään aivan eri luokkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksestasi. En tunne rahavirtoja EU:sta Kongoon, että olisiko siellä jotain, millä kiristää. Tuskin kuitenkaan Brasilian kaupan arvoa vastaavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kongoon kohdistuu enemmän kuin missään muualla salamaniskuja neliökilometrille.
Ilmoita asiaton viesti
Suositukseni, koska kuvittelin viestissä olevan huonoa huumoria.
Ilmoita asiaton viesti
Se on liha joka puhuu..vihervassareita kiinnostaa vain ja ainoastaan liha.Brasiliassa kun lihaa riittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Australiaa unohtamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman mielenkiinnolla on kultakalan muisti. Eli mitä kuuluu niille Siperian tuhoisille maailmanlopun metsäpaloille?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiskunnan turha huolestua. Taannoin arvoisa EU-parlamentin suomalainen jäsen T. Hakkarainen totesi ”Taivaan Isän säätävän ilmat”, niin että otetaan vain kuolaimista kiinni ja talutetaan.Hurskas Alik Mäkilähän tuumasikin.(”Ei soo ihmises, soon suuremmas käres”)
. Toisaalta on kyllä myös niin, että afrikkalaisen hiilijalanjälki on vain murto-osan eurooppalaisen jäljestä metsäpaloineen päivineen.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan hiilijalanjälkivertailussa otettu maastopaloja huomioon? Kun Brasilian metsäpalojen näkyi arvellun pilaavan koko muun maailman ilmastonvakioinnin, niin isoista päästöistä pitäisi olla kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Tai Lähi-Idän väestöräjähdystä ?
Ilmoita asiaton viesti
Vähän lisätietoja:
https://www.reddit.com/r/dataisbeautiful/comments/…
Suomen ihmistekoiset hiiliDIOKSIDIpäästöt näyttäisivät olevan alle 0,4 kg/neliömetri. Kun kuvassa 1 Afrikassa maastopalojen pahimmat HIILIpäästöt ovat yli 0,2 kg/neliömetri Suomen kokoisella alueella, niin Afrikka menee joiltain alueiltaan ohitsemme, jos maastopalojen päästötkin laskettaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Johtuneeko blogistin klassinen whatabout-kirjoitus siitä, että maailman keskeisin perussuomalaisen ilmastopolitiikan toteuttaja on joutunut tikunnokkaan? Monissa muissakin maissa on huolestuttavaa kehitystä, mutta Brasilian aiemmasta olennaisesti pahentunut tilanne on suoraa seurausta Bolsonaron hallinnon suoranaisesta usuttamisesta sademetsien ottamiseen viljelykäyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on toistaiseksi jäänyt epäselväksi, miten paljon enemmän siellä Brasiliassa nyt palaa. On näkynyt tietoja, että 80% enemmän viime vuoteen verrattuna, mutta myös tietoja, että pitemmän tilaston keskiarvossa mennään. Kommentoija Solonenkin haluaa unohtaa sen, että Afrikassa palaa enemmän. Johtuuko se perussuomalaisista?
Ilmoita asiaton viesti
Liekö tämä ”valeuutinen” valahtanut blogistin mediaseulan läpi:
”Tuhojen laajuus on valtava esimerkiksi Amazonasin osavaltiossa, joka on suurin Amazonin sademetsän osavaltioista.
– Energiamäärä, joka sieltä pääsee avaruuteen hiilidioksidi- ja lämpösäteilyn ja muun vaikutuksesta on 7-kertainen verrattuna viime vuoteen, Kröger sanoo.
Amazonasin alue on tärkeä osa Amazonin sademetsää, koska se on tähän mennessä säästynyt metsätuhoilta. Nyt Nasan satelliittikuvat paljastavat valtavat meneillään olevat metsäpalot. Myös kaikilla suurilla valtateillä, jotka menevät Brasilian halki, roihuaa.
– Presidentti [Jair Bolsonaro] on kannustanut suurtilallisia ja muita maakeinottelijoita sytyttämään tulipaloja, Kröger sanoo.
Sadoittain ja tuhansittain tulipaloja on sytytetty viime sunnuntaista lähtien. Iso osa koko maasta on täyttynyt savupilvillä, jotka ovat menneet Sao Pauloon asti.”
https://yle.fi/uutiset/3-10933291
Tässä täytyy muistaa, että luvallinen ja luvaton kaskeaminen ajoittuu vuosittain tähän ajankohtaan. Nyt vain poliittisen päätöksen yhteys palojen massiiviseen lisäykseen verrattuna aiempiin vuosiin on asia, jota on vaikea kiistää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sanaakaan Afrikasta.
Tuo 7-kertaisuus ällistyttää tässä vaiheessa. Ehkä nuo muut mittarit ovat niin paljon viiveellisiä, ettei moista ole näkynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Afrikasta ovat muut kommentoijat kertoneet jo mielestäni tarpeeksi: Sielläkin poltetaan sademetsää huolestuttavasti, mutta ”maastopalojen” määrän vertailu Afrikan ja Brasilian välillä antaa tilanteesta vinoutuneen kuvan, koska Afrikassa kaikista paloista paljon pienempi osuus tapahtuu sademetsissä. Toinen hyvin huolestuttava alue on Indonesia, joka on tässä Afrikka-gatessa kokonaan unohtunut. Kun Indonesian tilanteesta joitakin vuosia sitten kovastikin kirjoitettiin, ei perussuomalaista whataboutismia sen ympäriltä muistu mieleen. Nyt se nostaa innolla päätään, kun aateveljen toimeenpanema perussuomalaisten kansallinen ilmasto-ohjelma näyttää todellisen karvansa.
7-kertaisuus lienee tuoreinta tietoa, joka näky tilastoissa viiveellä. Se täytyy myös suhteuttaa pidempään aikajaksoon: Edellisten hallitusten toimenpiteiden ansiosta Brasilian tilanne on parantunut pikkuhiljaa. Nyt perusbrasilialaisen maankäytön innokas toimeenpano on tuottanut äkkinäisen muutoksen. Muutos on erityisen äkkinäinen siksi, että kaskeaminen ajoittuu juuri tähän vuodenaikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Indonesian palot oli katasrofi, mutta esim Afrikan paloista ei nosteta älläkkää koska kehityismaina niiden päästöjä ei huomioida.
Kun pariisin sopimus astuu voimaan niin niitä aletaan seuraamaan jonkun tiekartan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuonne jonnekin alemmaksi listasinkin jo annettuja selityksiä ja tosiaan Afrikka ja Amazon eivät ole kaikilta osiltaan vertailukelpoisia. Ilmaston kannalta kuitenkin kaikki hiildioksidimolekyylit ovat tasa-arvoisia. Jos niitä tulee Afrikasta yli tarpeen, niin kyllä kait ne poistotoimetkin on järkevää suunnata sinne, missä on runsaimmat päästöt. Tunnettu juttuhan on, ettei edes EU:n muuttaminen ulkoilmapuistoksi paljoakaan hetkauttaisi koko globaalia päästötilannetta.
Kysymys on oikeastaan siitä, että pitääkö Brasilia jättää luonnonpuistoksi ilman kansalaisten vaurastumismahdollisuutta. Sama kysymys tietenkin useille Afrikan maillekin. Esimeriksi luonnollisten maastopalojen salliminen samalla ylläpitää tuota luonnonlasten puistoa.
Jos minulta kysytään, niin tottakai Afrikassa pitäisi olla norsuja ja sarvikuonoja, mutta paljonko olen siitä valmis maksamaan? Ennemmin kustantaisin pienellä summalla ehkäisyä sinne, ettei villieläinten asuisijat loppuisi. Ehkäpä en kuitenkaan ansaitsisi ehkäisyneuvoksen arvoa? Amazonin suhteen melko sama linja.
Ilmoita asiaton viesti
Kun savannilla palaa jokikinen vuosi nykyiseen tahtiin, niin savanni on sama savanni jatkossakin.Jos sademetsissä palaa tätämenoa 10 vuotta, niin Amazonia muuttuu savanniksi eikä palaudu enää koskaan sademetsäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Metsien suojelu on aihe joka on ollut globaalisti nousussa, myös Afrikassa, ainakin parisenkymmentä vuotta. Sen verran uudehko aihe, että asennemuutosta (tai edes tietoisuutta aiheutuvista ongelmista) ei ole vielä saatu ylhäältä alaspäin saneltua hallituksilta väestön keskuuteen asti. Afrikan heikot valtiot ovat erityisen heikossa asemassa. Mikä on tahtotila edes hallitusten taholla, kai sitä löytyy varsinkin länsimaisen kehitysrahan voitelemana. Bolsonaro on tehnyt vähän rajumman tempun, irtautumalla noin vain arvoista ja tavoitteista ja menettelytavoista, joita on jo kauan edistetty yhteistyössä. Se ärsyttää Euroopan ilmastohysterian keskellä ja oikeutetusti, että lopetetaan edes yrittämästä, ja tuhotaan suurella vaivalla ja pitkällä aikavälillä saavutettuja hyötyjä.
https://phys.org/news/2006-04-africa-globe-forest….
Ilmoita asiaton viesti
On paljon mahdollista että Brasilian hallinto teki iltalypsyn Amazonasin joka karkasi räpylästä. Vaikea sanao milloin Brasilian vähennystavoiteet astuu voimaan.
Vastaavanlaisen kepposen teki Ruotsi joka hakkasi metsää intopinkeänä saadakseen kiintiöt mahdollisimman ylös.Tuomalla jätteitä muualta poltetavaksi pystyi kompensoimaan. Kyllä noi osaa, mikä on suomalaisen mielestä tietysti törkeää.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan, että kyseessä on Ristolle tyypillinen koukku. Hän julkaisee kuvan vuosien 1997–2014 päästöistä ja odottaa, kiinnittääkö kukaan huomiota siihen, että viime päivien mediahuomio koskee juuri viimeisten viiden vuoden asioita.
Amazonasin tuhoutuminen on kasvanut räjähdysmäisesti juuri kuvitetun tilaston jälkeen. Ja kyse on todistetusti tahallisesta talouspolitiikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sinulla on antaa linkkiä noihin tietoihin, niin se olisi hienoa. Tai jostain muusta suhteellisen luotettavasta lähteestä löytyisi pitempiaikaisempaa ja nykypäivään ulottuvaa karttakuvaa, niin lisäisin tuohon aloitukseenkin.
Löysinkin itse:
https://www.globalfiredata.org/forecast.html#amazonas
Vuosi 2005 taitaa olla huippuvuosi, jonka kanssa nyt on päästy tasoihin.
Viime vuosi oli vähän keskimääräisempi Amazonasin alueella.
Ilmoita asiaton viesti
https://wattsupwiththat.com/2019/08/23/amazon-fire…
Ilmoita asiaton viesti
Wattsupwiththat on tunnetusti denialistien roskaa tuuttava sivusto.
Ilmoita asiaton viesti
Linkit sieltä johtavat tässäkin tapauksessa ihan kelvollisiin lähteisiin. Pitää vain olla itse luonnontieteellisesti sivistynyt, niin ei tarvitse pelätä mörköjä.
Ilmoita asiaton viesti
Luotan enemmän trooppisen metsänhoidon professoriin Markku Kanniseen:
”Vuosina 2004–2014 Brasilia onnistui pienentämään Amazonian metsäkatoa peräti 70 prosenttia.
Nyt kehitys menee hurjaa tahtia toiseen suuntaan.”
https://yle.fi/uutiset/3-10935321
Ilmoita asiaton viesti
Wattsupwiththatin artikkeli oli vastaus Sciencealertin juttuun. Jos joku nyt arvelee, että viime päivien artikkeleissa on kyse vain Brasiliasta valtiona ja Bolsonarosta poliitikkona, tässä tuore Sciencealert -juttu, jossa katastrofiin liitetään myös naapuri Bolivia:
https://www.sciencealert.com/it-s-not-just-brazil-…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kait sitä enää kukkan luule. Tuon ennusteen mukaan palot ovat paljon intensiivisempiä kuin vuonna 2016. Tuohon kokonaismäärään ennusteeseen vaikuttaneen se Bolivian massiivinen suurpalo. Intensiivisyys vaikuttaneen myös palon kestoon.
Paloja on nyt Perussa, Boliviassa ja Paraguassa sekä Ranskan Guyajanassa. Jos siitä sadeemetsäpaloja haluaa monitoroida.
Luultavasti nämä tuhot vertautuvat vuoteen 2010. Jos haluaa kikkailla tuon analysyi työkalun kanssa.
https://www.globalfiredata.org/analysis.html
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jäit kiinni. Luulit varmaan olevasi ovelakin kikkailija, kun vaihdoit metsäpalo-sana maastopaloihin.
Kasketaan niitä metsiä Afrikassakin yhä liikaa, mutta kartan mukaan näyttäisi eniten paloja olleen savanneilla ja puoliaavikoilla. Tuli kuuluu ruohotasankojen ekosysteemiin ja vuodenkiertoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli on kuulunut myös metsien kiertoon ja ekosysteemiin ennen kuin ihmiset ovat esim. täällä Pohjolassa puuttuneet asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla sivustolla oli ainakin kolme eri karttaa. Esittämäni kartta kertoo hiilipäästöistä, jotkut muut kartat palojen polttoainemääristä? tai pinta-alojen paloprosenteista.
Suomessahan muuten kaikki metsäpalot sammutetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ruohosavannin palo on muuten varsin hiilineutraali tapahtuma. Se parimetrinen heinä kasvaa viikoissa takaisin. Pensaat ja puut ja monet muutkin kasvit ovat sopeutuneet paloihin, jotkut lajit suorastaan tarvitsevat kulon paahdetta siementen kypsymiseen.
Se on sääli, että Suomessa niin suurella tomeruudella metsäpalojen sammutuksee rynnätään. Se on turhaa hätäilyä ja resurssien tuhlausta useimmiten. Meilläpäin oli viim vuonna valtava hässäkkä metsäpalosta kansallispuiston rajalla. Sinne säntäsi joka ukko vakituisesta palokunnasta ja komppanian verran VPKlaisia. Kallionlakea ja yksityisen avohakkuun suonotkelmia paloi puoli hehtaaria, eikä se säästynyt ympäristö (perusnäreikköä) näyttänyt kovin kallisarvoiselta varjeltavalta. Turvesoiden ja -aumojen paloihin voisi sen sijaan enemmän kiinnittää huomiota. Pahimmillaan viikkokausia on miehiä ja kalustoa sidottuna mokoman moni- ja yleishaitallisen elinkeinon tukemiseen. Turpeenkaivamisen lopettaminen olisi Suomelta huomattava ympäristöteko ja säästötoimi.
Ilmoita asiaton viesti
”… kun vaihdoit metsäpalo-sana maastopaloihin.”
Osaako kommentoija Mäkinen suomentaa allaolevasta metsää jostain:
”We have combined satellite information on fire activity and vegetation productivity to estimate gridded monthly burned area and fire emissions”
Ja olisihan tuo hyvä näyttää, missä se metsäpalon vaihto maastopaloksi tapahtui, koska tuossahan syytetään minua jonkinlaisesta kikkailusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi tutustua seudun kasvillisuusvyöhykkeisiin, palojen luonteeseen ja niiden syttymissyihin sekä siihen miten tilanne on muuttunut. Amazonin alueella ei juurikaan luonnollisesti syntyneitä laajoja paloja pääse syntymään sillä sademetsien kosteus on niin suuri. Sen sijaan vittaamillasi Afrikan alueilla on kuivaa ja mm ruohikko/pensaspaloja esiintyy säännöllisesti. Amazonin alueen palot ovat miltei tuplaantuneet vuodessa ja viittamillasi Afrikan alueilla ei ilmeisesti ole tapahtunut merkittävää muutosta palojen määrässä.
Eli nyt vertaillaan aluetta jolla on runsaasti luonnosta johtuvia paloja alueeseen jossa niitä ei juuri ole, aluetta jossa tilanne on nopeasti muuttunut alueeseen jossa suurta muutosta ei ole tapahtunut. Ja tämä muutos on täysin ihmistoiminnasta johtuvaa.
Näin aluksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa kaikki metsäpalot sammutetaan syttymissyystä välittämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenköhän tämä liittyy kommenttiini?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin on runsaasti luonnosta johtuvia paloja. Edelliseen kommenttiini pieni täydennys: metsäpalot taitavat olla Suomessa sallittuja luonnonpuistoissa yms.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko että Suomessa metsäpalot syttyvät ilman ihmisten tulenkäsittelyä?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten väkivalta myös metsäpalot ovat ”hyviä ja huonoja metsäpaloja”. Brasilian oikeistolaisen presidentin tultua valtaan, metsäpalot muuttuivat huonoiksi metsäpaloiksi vaikka Amatsonin viidakkoa on poltettu niin kauan kuin muistan. Afrikan metsäpalot ovat tietenkin ”hyviä metsäpaloja”, joista median ei kannata kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jestas, te olette mainioita. Ohitatte sanomani täysin, ette edes yritä kiistää, pohtia tai muuten käsitellä esittämiäni faktoja. Te vain ohitatte ne koska uskotte, että kaikki johtuu siitä koska Brasilian perussuomalaiset… Ihan oikeasti. Kuinka te kehtaatte?
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoija Kivelä katsoo tuota yhteenvetokommenttiani alempaa. Siinähän sinua melkeinpä kehutaan.
Ilmoita asiaton viesti
#44. Tämä nyt siis vain Turpeiselle: Bolivian Evo Moralesia tuskin kukaan kutsuisi oikeistolaiseksi. Tämä ei ole puoluepolitiikkaa, vaikka on sinänsä hauskaa kuulla, ketä persut äänestäisivät Brasiliassa. Ehkä joku kertoo myös, ketä äänestäisi Boliviassa tai Perussa.
Kukaan nykyinen ekologi ei hyväksyisi suomalaista kaskiviljelyä, joka oli normi vielä muutama sukupolvi sitten. Esimerkiksi Seitsemän veljestä on härkien ampumisineen ja muine kertomuksineen lähinnä tarina jatketusta ympäristörikoksesta.
Ikäväähän se on, että asioihin havahdutaan viime hetkessä. Joskus sentään havahdutaan. Biisoneja on taas laumoiksi asti. Joskus ei havahduta, ja Pääsiäissaarten viimeinenkin puu hakataan.
Nyt on kyse alueesta, joka tuottaa viidenneksen hengityshapesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on kyse alueesta, joka tuottaa viidenneksen hengityshapesta.”
Koska ei vieläkään tiedetä mikä ”mekanismi” saa maapallon happipitoisuuden pysymään täysin vakiona niin toi sun väite on melkoista tuubaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Täysin vakiona” lienee huumoria. Ennen yhteyttäviä kasveja vapaata happea ei ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen ymmärtänee, että Länsi-Euroopan kokoisella metsällä on suuri merkitys koko pallon fotosynteesille, vaikka täsmällisen prosenttiosuuden mittaaminen on hankalaa.
Ilmoita asiaton viesti
Elämän alkumuodoille happi oli myrkkyä. Happipitoisuus lähti nousuun, kun Tellus oli jo lähes kolmen miljardin vuoden ikäinen. Jos ihan viime aikoja ajatellaan, vaikka viimeistä 300 miljoonaa vuotta, niin:
”ilman happipitoisuus vaihteli triaskaudella 12-16 %:n tuntumassa”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Triaskausi
Jurakaudella, 190 – 180 miljoonaa vuotta sitten happipitoisuus nousi 10 miljoonassa vuodessa 15%:sta 22%:iin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jurakausi
Liitukausi on hämmentävä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan happipitoisuus kasvoi jopa 33%:iin, kunnes kauden lopulla laski 27%:iin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liitukausi
Nykyäänhän hapen osuus ilmasta on siinä 21%.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyäänhän hapen osuus ilmasta on siinä 21%.”
Ja se on mysteeri edelleen. Ihminen ei tiedä että miksi happipitoisuus pysyy nykyään juuri siinä määrässä kuin se nykyään on. Siihen pitoisuuteen ei ole vaikuttanut siis yhtään mikään luonnollinen tai ihmisen aiheuttama ”mullistus”. Sen takia ei voi oikein sanoa että mikä on mikäkin maapallon happilähde milläkin prosentilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtäisin, jos joku osaisi valittaa kommentin 66 ylimalkaisesta ilmauksesta ”yhteyttäviä kasveja”. Ensimmäiset yhteyttäjät olivat tietenkin sinibakteereja, joten oikeammin kuuluu sanoa: Ennen yhteyttäviä eliöitä vapaata happea ei ollut.
Viimeisen miljoonan vuoden ajan happipitoisuus on edelleen jonkin verran laskenut ilman ihmisen vaikutustakin. Suurten sademetsien tuhoamisen merkitys ei piile tuotetun hapen määrässä, ellei se vaikuta esimerkiksi pölyttäjien tuhoutumiseen. Tuotetun hapen määrä on kuitenkin mukava mittari kertomaan siitä, että Richard Nixonia parafraseeratakseni: Tämä on todella suuri metsä.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin siihen että happipitoisuus on ja pysyy vakiona ja sen takia ei voi päätellä mistä se happi milläkin prosentilla ilmestyy.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole eikä pysy. Mutta se ei nyt ollut tässä tärkeätä, vaan maailman ylivoimaisesti suurimman metsän tietoisen tuhoamisen vaikutus elonkirjoon ja hiilitasapainoon.
Ilmoita asiaton viesti
Pysytkö vieläkin kannassasi että Brasilian metsät tuottaa 20% hapesta? Aika väite, jos on totta että meret tuottaa noin puolet niin muulle maailmalle jääkin vaatimaton 30% osuus.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa merieliöt tuottavat joidenkin laskelmien mukaan jopa 70% hapesta ja kaikki sademetsät yhteensä ehkä 28%, Amazonin alue ylivoimaisesti suurimman osan. Muulle maapinta-alalle jää pari prosenttia. Tässä ei nyt ollut kyse siitä, että hengitysilma loppuisi vaan siitä, että jokin alue on elonkirjon kannalta kriittinen, voitti vaalit kuka tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt on kyse alueesta, joka tuottaa viidenneksen hengityshapesta.”
Mitenkäpä kommentoija Vuorela sovittaa tuon uskomuksensa siihen tieteelliseen havaintoon, että Amazonin hiilitase on melko neutraali?
https://www.researchgate.net/publication/309897188…
Jos saan antaa vihjeen, niin voisikohan tuo 20% olla brutto, mutta alueen hapen kulutus on samaa luokkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sademetsä voi pahimillaan muuttua päästönlähteeksi.
Eli jos puukuolemat lisääntyy niin näin voi käydä. Tämä tärisyttävä havainto on vasta anomalia asteella. Muutamia tutkimuksia aiheesta on.
Pahoin pelkään että näm intesiiviset metsäpalot voivat vahvistaa teesiä tai eihän tiedettä pidä pelätä.
Nimittäin metsäkato pinta.alalla ei ole sama asia kuin puukuolemien yleistyminen.
Sademetsässä puiden ei pitäisi kuolla pystyyn vaan niiden tulee suoritta näyttävä lähtö kaatuessaan elävänä. Jos puu kuolee pystyyn niin latvustoon ei tule aukko vaan yläkerros paikkaa sen, mutta metsään jää tällöin kuollutta materiaalia joka yllä pitää eliödiversiteetiä, mutta ei yhteytä.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai näin on. Hapella on kiertonsa kuten vedelläkin.
Ilmoita asiaton viesti
https://en.wikipedia.org/wiki/Primary_production
Ilmoita asiaton viesti
Kun tämä sivupolku kiehtoo, yritin etsiä eleganttia suomenkielistä esitystä hapen kiertokulusta, mutta mikään ei vedä vertoja enkkuwikille:
https://en.wikipedia.org/wiki/Oxygen_cycle
Ilmoita asiaton viesti
Mietippä sitä yhteyttämisen kemiallista kaavaa. Kuusi molekyyliä hiilidioksidia ja vettä syntyy kuusi molekyyliä happea O₂. Elämän kannalta pulaa on lähinnä hiilidioksidista. Sitä on vain 0,04% ilmassa ja happea on ollut kauan muinaisten yhteyttävien kasvien, levien ja syanobakteerien ansiosta n. 21%. Hiilidioksidia oli ilmassa yhteyttämisen alkuaikoina varmaankin se 20%(vol). 0,04%(vol):lla hiilidioksidia yhteyttävät eliöt tuottavat happea vedestä 0,04%(vol), mikä on melko pieni virta hapen määrään verrattuna. Eli ei se happi ihan äkkiä lopu kierrosta.
On niitä muitakin hiili-happi-vetykiertoja ja varastoja, mutta tuossa maanpäällisen (ja miksei myös vedenalaisen, hiilidioksidia sielläkin tarvitaan ja pitoisuus riippuu veden lämpötilasta sekä ilman hiilidioksidin määrästä) yhteyttämisen osuus.
Ilmoita asiaton viesti
Happea ei ole ollut ”muinaisten” yhteyttävien ansiosta ”kauan” n. 21%. Joitakin satoja tuhansia vuosia korkeintaan, vielä Euroopan ihmisasutuksen alkuaikoinakin sitä oli n. 22%. Jostain syystä tästä on kovin mukava puhua, ettei tarvitsisi välittää avauksen aiheesta.
Hiilidioksidia on koko viimeisen miljoonan vuoden ajan ollut ilmasta korkeintaan 0,028%. Kasvu alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Nyt sitä on 0,041%.
Ilmoita asiaton viesti
Vuorela: Haluat siis kirjoituksesi perusteella tietää, ketä persut äänestävät Brasiliassa, Boliviassa ja Perussa. Tietoahan sekin on toki, mutta mihin ajattelit tietoasi käyttää? Kirjoittaa ko maiden keskustelupalstoille persujuttuja?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastopaniikin lietsominen euroopassa aiheutti myös kaakkois-aasiassa hirvittävät tuhot kun piipertäjät halusi palmuöljystä tehtyä ”bio” polttoainetta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö tässä kommentoijien toistaiseksi antamia selityksiä yrittää jotenkin niputtaa?
1) Afrikan maastopalot ovat luonnollisia, kun Amazonin kulttuurillisia. Tämä on hyvä vastaus, koska ihmisiä ei yleensä aseta syytteeseen luononilmiöistä. Eikä luonnonlapsiakaan syytellä.
2) Amatsonin alueella on enemmän hävittävää, mm. lajirunsaudesta johtuen.
3) Afrikka ei tuota lihaa vientiin. Ainakin pakotteet on tältä osin vaikeampia asettaa.
4) Bolsonaro on persu, tai ainakin irtisanoutunut aiemmin sovituista ympäristön suojelutoimista. Jos tähän lisätään se, että vain yksi uutinen kerrallaan mahtuu panikoivien ihmisten mieliin, niin..
5) Kyse on blogistin vääristelystä. Viholliskuvallisuus perussuomaisia kohtaan tuskin kuitenkaan pelastaa ihmiskuntaa tai edes sammuttaa tulipaloja.
Lisääkin hyviä syitä saa esittää.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnä vaan pois, että luonnonkulot tai kulotukset savannilla ja sademetsän hävittäminen polttamalla esim. suurmaanomistajan soijafarmin tai nautojen laitumen takia ovat aikalailla eri asia. Pystytkö? Jos et, et ole mies vaan persu.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö listan kohta 1 vastaa jo kysymykseesi?
Laajempi kysymys on sitten kommentissani 56, josta lainaus:
”Esimeriksi luonnollisten maastopalojen salliminen samalla ylläpitää tuota luonnonlasten puistoa.”
Vastakkain on siis ihmisten vaurastumisen mahdollisuudet ja luonnon jättäminen sellaiseksi kuin se ilman teknoihmistä on. Väestönkasvua unohtamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on kuitenkin 100,0 -prosenttisesti eläin. Ei ole henkimaailmaa, jossa voisi vaurastua ilman luonnonvaroja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voi suositella. Huumoria ei löydy, kaikki on liian totta.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö lapsesi saa muuta ruokaa kuin kouluaterian? Tuntemani vanhemmat kyllä ruokkivat lapsiaan useampaan kertaan päivässä. Parikymmentä vuotta olen penskoja koulussa lounaalle vienyt ja enpä muista mitään kouluaterian ruokalajia jolla lasten nälkä pysyisi poissa iltaan saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Ai teidän kotikasvisruokapäivänne ovat samana päivänä kuin koulujenkin?
Ilmoita asiaton viesti
Blogissa luodaan outo vastakkainasettelu joka hämärtää enemmän kuin auttaa ymmärtämään eri maanosien olosuhteita.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, asetin afrikkalaiset hiilidioksidimolekyylit brasilialaisia hiilidioksidimolekyylejä vastaan. Rasismia hipovaa ja hämärää. Odotan valaistumista tässä asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidiokisidimolekyylejä on turha asettaa toisiaan vastaan kun sekoittuvat joka tapauksessa. Niiden molekyylien mukana menee muutakin, kuten monimuotoisuutta ja muita arvoja jotka eivät hiilen tapaan säily. Maanosien tarvitsemissa ratkaisuissa on suuria eroja. Syyttelykilpailukin on tarpeeton.
Ilmoita asiaton viesti
Amazonian metsäpalot tai metsien polttamiset eivät ole ilmastonmuutoksen kannalta ja siihen liittyvän politiikan kannalta sen kummempi asia kuin mitä Kiina, Intia Aasian kehittyvät maat ja Afrikka saavat tehdä ihan luvan kanssa. Näille maille on annettu lupa kasvattaa päästöjään aina vuoteen 2030 saakka. Mitä sen jälkeen tapahtuu ei ole sovittu.
Kiinan päästöt ovat 14 miljardia tonnia vuodessa ja ne lisääntyvät muutaman prosentin joka vuosi. Tämän lisäksi Kiinassa on eri arvioiden mukaan 5-8 % tilastoimattomia päästöjä. Intian päästöt ovat 3 miljardia tonnia vuodessa ja ne ovat vuosittain olleet 6 % kasvuvauhdissa. Yhteensä Intia ja Kiina kasvattavat päästöjään noin 900 miljoonaa tonnia vuodessa. Muuten, Suomen päästöt ovat n. 55 miljoonaa tonnia vuodessa.
Me on hävitty tää peli, pojat.
https://www.youtube.com/watch?v=nuU-maGdvSc
Ilmoita asiaton viesti
Minustahan ilmastonvakiointi olisi lähes harmitonta, jos taakka jaettaisiin tasan. Nyt tässä on kuitenkin sellainen näkymä, että EU tekee ”esimerkillisen” taloudellisen itsemurhan ilmastonvakiointeineen ja Trump toisaalla ja Kiina toisaalla rynnivät talousrintamalla eteenpäin niin että savu vaan nousee.
Afrikkakin näyttäisi olevan aika iso ilmakehän hiilidioksidin lisääjä, vaikkei teollisuutta olekaan. Eikä maastopaloja lasketa päästöiksi hiilijalanjälkivertailuissa.
Ilmoita asiaton viesti
Törmäsin tollaseen kuvaan ja luulen että suhteet on ihan oikein, tossa on siis suomi suhteutettuna Afrikkaan jos epäilyttää avata se.
https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/68…
Ilmoita asiaton viesti
Suomihan ei tässä ollut erityisesti esillä, mutta antaahan tuo jotain osviittaa siitä, missä ne suurimmat mahdollisuudet ilmakehän hiilen sitomiseenkin olisi, jos toimeen tartuttaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun pistää Suomen tohon sun kuvaan niin näkee vähän ”mittakaavaa” kuinka isoja alueita Afrikassa poltetaan. Mahtavatkohan ostaa tulitikut kehitysapurahoilla?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä missä kuplassa blogisti elää, mutta ainakin minun kuplassani noista Afrikan kuvioista on ollut paljonkin juttua.
Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan neliökilometri palanutta sademetsää on *paha asia* riippumatta siitä missä metsä palaa. Myös Venäjällä palava metsä on paha asia, mutta Venäjä taitaa olla ainoa valtio, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on vain hyvä juttu (Venäjä siis laskee hyötyvänsä ilmaston lämpenemisestä). Venäjään on tuon takia vaikeampi vaikuttaa ja lisäksi Venäjän suuntaan jo on niitä pakotteita koska Krim.
Afrikan osalta ongelmia tuottaa myös se, että siellä sademetsäalueella olevat valtiot ovat, no mitenkästämännytsanoisi, kaikkea muuta kuin vahvoja valtioita. Esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta on melkoinen pläntti viidakkoa ja muuta maa-aluetta, jota ei todellisuudessa hallitse kukaan. Siellähän on ollut jopa Zimbabwen sotilasjoukkoja varastamassa kaiken mitä saa maasta kaivettua tai muuten varastettua. Zimbabwe ei edes ole rajanaapuri.
Tuon alueen valtioiden sotia on aika lailla oikeutetusti sanottu Afrikan maailmansodaksi. Suurin osa alueen valtioista on lähtenyt mukaan ryöstoretkelle. Ainahan sitä voi armeijan avulla kaivaa vaikka vähän mineraaleja naapurimaan alueelta.
Mutta tiivistettynä. Tuolla Afrikan alueella on aika vähän niitä keskustelukumppaneita. Siis valtiollisessa mielessä. Yksityisten länsimaisten yritysten palkkasotureita kyllä löytyy, mutta se on toinen juttu.
Metsäpalojen alueella Afrikassa ei useinkaan ole mitään valtiollista tahoa, jonka kanssa sopia asioita. Kieltämättä yksityiset palkka-armeijat alueella eivät ainakaan helpota asioiden hoitamista.
Brasilian kanssa voi neuvotella. Brasilian kanssa voi sopia asioista ja uskoa sopimuksen johtavan johonkin. Brasiliassa on toimiva valtio. Brasiliassa valtio voi oikeasti päättää, että nyt loppuu.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääkö meidän odottaa, että Kiina laittaa Afrikan asiat järjestykseen? Että afrikkalaiset eivät ole oma-aloitteisesti saaneet tätä maastopaloasiaakaan kuntoon, on kaiketi selvä juttu?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä. Tämä rehellisesti sanottuna.
On aivan pakko myöntää, että Afrikan sademetsäalueen kaaos on pitkälti seurausta länsimaiden toiminnasta. Kaikki olemassa olleet valtiot tuhottiin ja niiden koneistoon kuuluneet tapettiin kun länsi otti Afrikan hallintaansa. Belgian Kongo on tuosta karmein esimerkki.
Kaikki Afrikan hirveimmät despootit ovat ainakin jossain määrin olleet länsimaiden rohkaisemia tai jopa tukemia. Idi Amin ja Bokassa noin esimerkkinä. Eikä Mobutu Sese Seko varkaiden paratiiseineen olisi voinut toimia ilman lännen tukea.
Uskallan väittää, että jos länsimaiset megayritykset (globalismin suurimmat kannattajat) vetäytyisivät Afrikasta, niin afrikkalaiset saisivat asiansa aika nopeasti kuntoon. Itse uskon, että mikäli afrikkalaisilla kansallismielisillä olisi valta omiiin luonnonvaroihinsa, niin ongelmat vähenisivät todella nopeasti.
Niin kauan kun ulkomaiset varkaat ovat määrittelemässä toimintaa, niin ei ole ihme jos homma ei luonnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Zimbabwe on hyvä esimerkki siitä miten maa lähtee nousuun kun ne valkoiset varkaat tapetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko siis sitä mieltä, että kansallismielisille ei pidä antaa valtaa?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä maastopaloasiassa Afrikan sademetsät eivät ole ihan kärjessä, kuten kuvasta 1 näkyykin. Siinähän samalla näkyy eroa sinne Brasiliaan.
Voisin kuvitella, että kiinalaiset keksisivät miten se maaperä tuottaa paremmin harvemmilla maastopaloilla ja ehkäisisivät ne sitten ainakin alueittain. Jokatapauksessa Kiina tarvinnee lisää ruokaa ja Afrikassa vilja kasvaa hyvin, jos käytetään ”eurooppalaisia” viljelymenetelmiä (viittaan Etelä-Rhodesiaan).
Ilmoita asiaton viesti
Juu, perinteinen vuoroviljely variaatioineen on yksittäisen vuoden osalta hieman vähemmän tuottoisa kuin ”kaikki kumoon ja kemikaalit tiskiin”-malli. Mutta kun vuosia on luokkaa kymmeniä, niin vuorovljelyn ja sen uusien versioiden tuottavuus on suurempi. Syynä se, että ei tarvitse maksaa vastaavasti myrkyistä.
Henkilökohtaisesti uskon, että ainoa tapa hoitaa homma kestävästi on jonkinlainen monimuotoinen viljely. Ehkä viljellään jotain metsän keskellä ja yli puolet alueesta on tosiaankin metsää. Jos taas käytetään myrkkyjä ja antibiootteja hillittömästi, niin kohta meillä on jokin pöpö, joka kyllä parturoi kaikki ”hallitun viljelyn alueet”. Sitten ihmetellään kun ruoka loppuu.
Ilmoita asiaton viesti
Että keskustelija sanoo, ettei tiedä, antaa minulle oikeastaan hyvän kuvan keskustelijasta. Siis ainakin verrattuna kaikkitietävänä esiintyvään keskustelijaan.
Afrikassakin on ongelmia, sen voinee moni myöntää. Minulla on jopa mielikuvia joidenkin ongelmia mahdollisesta ratkaisutavasta, mutta se nyt on jo ihan toinen juttu. Yritän tässä rajoittua niihin afrikkalaisiin hiilidioksidimolekyyleihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sitten vähän lisää sukellusta Afrikkaan, kasvillisuuskartta:
https://www.researchgate.net/figure/Simplified-map…
Kun tuon sivun Afrikan karttaa vertaa kuvaan 1, niin runsaspäästöisimmät maastopalot ovat ikivihreän lehtimetsän alueilla (Desiduous woodland). Näin joidenkin esilletuomat ruohikkopalot eivät ole hiilipäästöjen merkittävin lähde, vaikka niitä Afrikassa esiintyykin. Sademetsät eivät taas ole Afrikassa paljonkaan tulessa tai se suurin hiilen lähde.
Tässä sitten kuvapari siitä, mitä tulipalojen ehkäiseminen saa aikaan tuolla:
https://www.geos.ed.ac.uk/homes/cryan/miombo/
Jos maastopalot estetään, puut kasvavat. Uskoakseni afrikkalaisessakin puussa on ilmakehästä sitoutunutta hiiltä. Näin siis jos afrikkalaiset ehkäsisivät maastopalojaan, hiiltä sitoutuisi biomassaan ja hyvässä lykyssä siinä kasvaisi materiaalia tuotantoonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Afrikan palot ovat pääosin taivaan isän tekosia.
https://sciencealert.com/nasa-map-reveals-where-li…
Ilmoita asiaton viesti
Äläpä häiritse rasistia faktoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävää tuo kommentoija Mäkisen viholliskuvallisuus. Voisitko miettiä, mikä siihen on syynä ja ehkä löytää apua ongelmiisi?
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän olet itse julistautunut rasistiksi, etkö muista?
Eli mikä on ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ”Äläpä häiritse vihreää faktoilla.” olisi jotenkin ilkeämielinen lause kohdistuessaan kommentoija Esa Mäkiseen itseensä? Eli Mäkisen lauseen ilkeämielisyys ei edes ole kiinni yhdestä sanasta.
Mitä taas julistautumiseeni rasistiksi tulee, niin voisiko kommentoija Mäkinen antaa linkin tai vinkin muistini virkistämiseksi? Epäilen väärinkäsitystä, joka tietenkin on hyvä oikaista.
Ilmoita asiaton viesti
On kommentoija Mäkisen kunniaksi sanottava, että hän sentään yrittää vältellä kiistoja, onhan hän bannannut minut omasta blogistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sama täällä. Ihmetyttää että miksi tulee avautumaan kuitenkin vaikka se mielipide ei kuitenkaan kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuo salamointi alue aika hyvin kattaa tuon päästökkäimmän Afrikan alueen, mutta juuri edellisessä kommentissa oli linkki, missä näkyi, että maastopalot on voitu Afrikassakin estää.
Ilmoita asiaton viesti
Miksei Risto Jääskeläistä voisi syyttää metsäpaloista?
Se olisi yhtä hyvä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Kaipa julkisessa sanassa ilmenee jonkinlainen piilotettu päättelyketju, jossa:
1) jatkuva kasvu nähdään edelleen mahdolliseksi. Uskotaan tekniikan kehityksen ja pienten poliittisten säätöjen (paperiset ostoskassit yms., Suomen raivoraitttius saastuttamisen suhteen) riittävän.
2) Mutta koska 1), väestönkasvu ja siihen liittyvä resurssipula eivät ole suurikaan uhka.
3) koska 2), Afrikan ympäristöongelmat (bush meat -tuhot, habitaattien sirpaloituminen, aavikoituminen, metsänraivaus, hallitsemattomat megacityt ja -slummit, pandemialähteet, roistovaltiokehitys) eivät ole sopiva puheenaihe.
Kohta kolme sisältää käärmevasullisen verran ratkaisemattomia ongelmia. Jospa joku päätoimittaja uskaltaisi päästää ilmoille primaalista maailmantuskaa jossain Suomen Kuvalehden, Hesarin tms. valtamedian palstoilla. Kirjoittajia ja tietoisuutta kyllä on, mutta toimituksellinen linja on hillityn hallittu.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se päättelyketju mene ennemminkin näin:
1. Ihmisen aiheuttaman ekologisen ja ilmastokatastrofin vaara on ilmeinen
2. Vaaraa ei poisteta yksittäisellä teolla, vaan siihen tarvitaan kokonaisvaltainen ja globaali ohjelma ja myös muutos elämäntapaan ja tuotantotapoihin
3. Kunkin on tehtävä oma osuutensa omalla vastuualueellaan – myös Suomen ja suomalaisten.
4. Maailmalla on maita, joissa tilanne on vaikea esimerkiksi suunnattoman köyhyyden takia
Näitä maita on autettava ennen kaikkea rahallisesti, tiedollisesti ja teknisesti.
5. Toisaalta on olemassa maita, joissa asioista ei esimerkiksi poliittisista/kansallisista syistä välitetä
Näitä maita on kovisteltava poliittisesti ja taloudellisesti.
6. Painopiste globaalilla yhteistyöllä tulee olla siellä, missä interventioista katastrofin estämisen kannalta on eniten hyötyä.
Kohdat 1-3 ja 5-6 osuvat Brasiliaan suurimmassa mittakaavassa.
Indonesiaa voidaan nykyisellään verrata Brasiliaan ennen Bolsonaroa: Maassa on kaskeamista rajoittava lainsäädäntö, mutta se ei toimi kovinkaan tehokkaasti, joten sademetsää katoaa sielläkin huolestuttavalla tahdilla. Mitään johtavien poliitikkojen kehottamista maan raivaukseen siellä ei ole kuitenkaan tehty, siksi puhumme juuri nyt Brasiliasta.
Afrikan maissa on erilaisia tilanteita, joiden hoitamiseen liittyvät haasteet ovat hyvin monimutkaisia ja myös erilaisia. Afrikan tuominen mutkat suoraksi -mutku-argumentiksi sille, että Bolsonaron politiikkaan ei pitäisi puuttua, on äärimmäisen vastenmielistä peruspolitikointia.
Ilmoita asiaton viesti
”3. Kunkin on tehtävä oma osuutensa omalla vastuualueellaan – myös Suomen ja suomalaisten.”
Kun pelkästään Kiina ja Intia lisää päästöjään noin 18 kertaa enemmän joka vuosi kuin mitä koko Suomi päästää vuodessa niin miten sun mielestä tätä maata pitäisi lisää kurittaa. Ja mitä se vaikuttaa glopaalisti?
Ilmoita asiaton viesti
Lehtinen on siis sitä mieltä, että jos moni muukin ajaa ylinopeutta, ei oma kaahailu sen kummemmin vaikuta liikenneturvallisuuteen…?
Kunhan kukin maa hoitaa asiaa oman kantokykynsä puitteissa ja tarvittaessa muiden avulla, on riittävä lähtökohta. Suomi on pieni ja harvaan asuttu maa, mutta korkean elintasonsa mukana kuluttaa luonnovaroja per henkilö suuria määriä. Suomella on pinta-alansa suhteen merkittävä rooli hiilinielun ylläpitämiseksi Euroopassa. Hoidettuaan hommansa Suomella on myös hyvät lähtökohdat esittää vaatimuksia muillekin EU:n ja muiden kansainvälisten verkostojen puitteissa.
Lisäksi Suomi voi valveutuneena maana satsata sellaisen teknologian kehittämiseen, jolla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähenemään. Tämä on luonnollisesti myös mahdollisuus kaupalliseen menestykseen.
Kiinassa tapahtuu ikäviä asioita, kuten ilmeisesti tapahtunut freonien holtiton päästäminen ilmakehään. Ne menettelyt, joita nyt Brasiliaa kohtaan on harkinnassa, ovat totta kai harkinnassa myös Kiinan kohdalla. Ongelma vain on, että niin autoritaarisen maan politiikkaan on varsin vaikea ulkoa vaikuttaa. Kiinan suhteen on myös havaittavissa talospoliittista opportunismia, omia business-intressejä maan suhteen ei ilmeisestikään haluta vaarantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla on aika villi mielikuvitus. Esitin kysymyksen mutta vastasit pelkkää diipadaapaa ja omia kuvitelmiasi. Paljonko tämän maan lisäkurittaminen vaikuttaa glopaaliin ilmastoon, osaatko vastata?
”Lisäksi Suomi voi valveutuneena maana satsata sellaisen teknologian kehittämiseen, jolla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähenemään. Tämä on luonnollisesti myös mahdollisuus kaupalliseen menestykseen.”
Järjetön tuulivoiman tukeminen on vieny rahat kaikenlaiselta kehittämiseltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Paljonko tämän maan lisäkurittaminen vaikuttaa glopaaliin ilmastoon, osaatko vastata?”
Tuon kysymyksen kun kaikki kohdallaan esittävät Lehtisen odotettavissa olevan vastauksen seuraamana, ei missään tapahdu yhtään mitään. Jos Lehtinen havaitsee argumenteissäni vain diipadaapaa, ei voi kuin pahoitella.
Tuulivoimasatsauksissa on arvosteltavaa, taisi muutamakin poliitikko pelata siinä omaan pussiinsa. Se ei kuitenkaan ole pois muulta järkevältä tuotekehitykseltä, jos poliittista tahtoa on. Tässä asiassa esimerkiksi EU voisi nykyistä enemmän suunnata avustuksia tähän suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kommentoija Solosen mainitsemia ongelmia jäisi jäljelle, jos kaikissa maissa tavoiteltaisiin Suomen asukastiheyttä ja päästäisiin siihen?
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin esittämän tavoitteen toteuttaminen taitaisi olla ihmiskunnalle vielä suurempi katastrofi kuin kasvihuoneilmiön tuottama uhka – ihan noin linkolalaiseksi en sentään tunnustaudu.
Ilmoita asiaton viesti
Poistin tuplakommentteja.
Joka tapauksessa väestömäärän hillintääkään ei ole juuri esillä ilmasto-ongelmien yhteydessä. Kiinan esimerkki kuitenkin viittaa siihen, että haitat ovat hyötyjä vähäisempiä.
Ilmoita asiaton viesti
Väestönkasvun hillitseminen on ollut iät ja ajat erilaisissa kehitysohjelmissa hyvinkin keskeisessä asemassa. Yksi elementti siinä on ollut, että elitason paraneminen/elinolosuhteiden varmuuden lisääntyminen vähentää tarvetta hankkia turhan suuria määriä jälkikasvua. Tätä on kuitenkin häirinnyt vanhoillis-uskonnollisten järjestöjen ehkäisynvastainen kampanjointi kehitysmaissa. Kampanjat ovat olleet myös olennainen este naisten seksuaaliterveyteen liittyvien projektien edistymiselle.
Kiinan menetelmät ovat periaatteessa tehokkaita, mutta toteutustavaltaan kyseenalaisia. Autoritaarinen pakko ja toisaalta nykytekniikka yhdistettyinä perinteisiin arvoihin johtavat lasten valikointiin niin, että tyttöjen määrä on laskenut romahdusmaisesti.
https://www.inkstonenews.com/society/inkstone-inde…
Ilmoita asiaton viesti
”…että tyttöjen määrä on laskenut romahdusmaisesti.”
Jos ajatellaan ihmisten lisääntymisen nykyistä teknistä tasoa, niin mikäli meillä on yksi tyttö ja sata poikaa, niin tuollainen populaatio ei kovinkaan pian kasva. Jos taas on on sata tyttöä ja yksi barbaaripoika, niin sehän populaatio kasvaa miltei yhtä nopeasti kuin sadan tytön ja sadan pojan populaatio. Että kyllä kiinalaiset ovat rajoittanee populaationsa kasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ole kiistänyt väestönkasvun hillitsemisen tehokkuutta, vaan kyseenalaistanut siinä käytettyjä menetelmiä. Onko blogisti tietoinen, millä menettelyillä tuo lasten sukupuolijakauma on päässyt noin vinoutumaan?
Ilmoita asiaton viesti
Näkyy jopa Greenpeace markkinoivan (=keräävän rahaa ja tukea) väitteellä, että Amazonin alue olisi hiilinielu. Tähän Brasilian juttuun liittyy siis runsaasti tunteita ja harhaisia väitteitä. Bolsonaroon olen toistaiseksi välttänyt ottamasta jyrkkää kantaa, koska en ole perehtynyt riittävästi miehen politiikkaan. Häntähän haukutaan paljon, joka siis tarkoittaa, ettei kysessä ainakaan ole ihan tyhjä mies. Se ei vain kerro vielä sitä, olisiko hyvä vaiko huono poliitikko.
Nyt sitten ehdin lueskella useammasta lähteestä, että Bolsonaro ei arvosta Brasilian alkuperäisasukkaiden elämäntapaa eikä heidän maitaan. Edelleen tässä on paljon epäselvää minulle, mutta joka tapauksessa miinusta Bolsonarolle.
Alkuperäisasukkaiden asema on minulle vähän ongelmallinen. Voisin hyvinkin mielikuvitella, että Australia olisi jätetty sikäläisille alkuasukkaille, jotka jatkaisivat siellä luonnon kanssa tasapainoista keräilytalouttaan aiheuttamatta väestöräjähdystä ja siitä johtuvia ilmastopäästöjä. Onko tämä ihannetilanne? Jos sitten Australiaan olisi sallittu perustaa joitain eurooppalaisten kaupunkeja, niin alkuasukkaat keräilisivät kaatopaikoilla. Olisiko tämä ihanteellista?
Eräs ongelmakohta on suhde maanomistukseen. Keräilytaloudessa maanomistaminen olisi vähän samaa kuin ilman omistaminen, älytön ajatus, josta ei edes olisi juuri hyötyä omistajalleen. Peltoviljely taas ei oikein onnistu, ellei ole jonkinlaista maanomistusta tai vähintäänkin häiriötöntä maankäyttöoikeutta. Jos karjankasvattaja saa ajaa laumansa pellolle milloin vain, niin eihän siitä viljelystä mitään tule.
Brasiliankin ongelmana on väestönkasvu. Vähemmän siellä metsää palaisi, jos väkimäärä olisi saatu laskuun. Iso väkimäärä sitten antaa tilausta myös tehomaanviljelyllä jne. Bolsonaron politiikka vaikuttaisi tehokkuuden ja tuottavuuden arvostamiselta yli muiden arvojen. Alkuasukkaat siinä varmaankin kärsivät, koska missään nimessä kaikki brasilialaiset eivät voi siirtyä siihen talousjärjestelmään ja säilyä hengissä.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus pienet sanatkin ovat merkityksellisiä: Sademetsät ovat olleet hiilinielu, mutta niiden vastuuton käsittely on tehnyt alueista hiilen päästölähteitä.
https://www.talouselama.fi/uutiset/ovatko-sademets…
Tästä kai pitää tehdä johtopäätös, että mitä siitä enää turhaa kohkaamaan, mennyt, mikä mennyt…?
Tiedehenkilöiden arvioista saamani käsitys on, että sademetsä voi uusiutua melko nopeastikin, jos sen sallitaan tapahtuvan. Jos toimenpiteet ovat olleet liian perusteellisia, seurauksena on savannistuminen ja sademetsäksi ennallistaminen on paljon haasteellisempaa. Lohtua tuo asiaan vähän se, että osa Brasilian mittavista paloista tapahtuu jo perinteisesti savannimaisella alueella, mikä ei käännä hiilitasetta niin rajusti kuin sademetsien polttaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos sademetsä on muutunut liian kuivaksi niin se elossa olevat pitkä-ikäiset puut eivät muuttu vaan kuolevat pystyyn. Koska puiden elinkaari on niin pitkä ne kestää kyllä hetkellisiä muutoksia mutta jos muutos on pitkä niin mitäs sitten tehdään. Siksi pitää erottaa puukuolemat ja metsäkato toisistaan.
Yksitutkimus osittaa että näille isoille puille juuri hiilidioksipitoisuuden kasvu onkin se myrkky ,jota ne ei handlaa. Voi tuntua hullulta ja sotii vastaan ajatusta jota olemme vaalineet.
Tmä johtaa niin karmivaan malliin ettö sadmetsien täytyy mennä jotta ihmiskunta eläisi. Eli siksi puhdas hiilitase ajattelu on vaarallista. Nyt palava sademetsä on osa tätä prosessia, tästä on vaikea enää erottaa ihmisen vaikutus kollektiiviseti tai Brasialialaisen viljelijän osuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Onko keskustelijoista joku kuullut, mitä tälle Papua–Uusi-Guinean hankkeelle on tapahtunut viime aikoina?
https://www.theguardian.com/world/2015/nov/24/redd…
Ilmoita asiaton viesti
No enpä ole kuullut ja linkin artikkelikin oli liika pitkä luettavaksi. Otsikkokuva sentään oli kuin Saimaalta.
Näkyy YK:ssa olevan tuo projekti hengissä:
https://www.un-redd.org/
Siinähän on joku kokous listattu nyt syyskuulle.
Ilmoita asiaton viesti