*

Lastuilua Vanhojen virheiden välttäminen lisää uusien mahdollisuuksia

Monikultturisuus

Lippu salkoon!

Sisäministeriö on kehottanut tänään kaikkia yhtymään valtion virastojen  yllätysliputukseen. Itsekin nostin lipun salkoon.

Kansallismielisyys on rikkaus

Perussuomalaisten puoluekokouksen lähestyessä kiihtyy jälleen keskustelu kansallismielisyydestä. Muut puolueet, media ja ihmiset, ketkä eivät ole perussuomalaisten jäseniä, ovat kiihkeästi tuomassa mielipidettään ilmi jo kuukausia ennen itse kokousta. Jo nyt nämä tahot ovat valmiita kertomaan, että mikäli Perussuomalaiset valitsevat uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon, olemme rasisteja ja fasisteja. Mitä tietysti muutenkin olemme.

Uskonnoissa on eroja

Onhan se hyvä, että monikulttuurisuus tuo meille valinnanvapautta lisää. Voimme valita vapaasti haluammeko kulkea kadun aurinkoista puolta yhdessä kaikkien kanssa sovussa. Tai sitten voimme valita kyräilyn syyttelyn ja syrjinnän, sekin on osa monikulttuuria, eläminen on meidän valinta.

Uskonnoissa on eroja on vain uskottava siihen mihin oma ajattelu johtaa. Uskonnollliset johtajat saavat minun puolestani myös ajatella mitä tahansa, ei ole pakko luottaa heihin. Mutta kun Suomessa on uskontojen vapaus annan heillekin vapauden ajatella omilla aivoillaan.

Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden problematiikkaa

Olen perussuomalaisten listalla ehdolla kuntavaaleissa Espoossa. Tässä blogikirjoituksessa haluaisin avata poliittisia näkemyksiäni ja kertoa miksi PS.

 

Miksi Perussuomalaiset?

Olen havainnut, että perussuomalaisten keskuudessa on mahdollista keskustella rakentavasti ongelmallisista asioista avoimesti ja rehellisesti. Tämä on lähellä sydäntäni. Muissa puolueissa herkkien aiheiden käsittely venyy nykyisen absurdin suvaitsevaisuuden vuoksi.

 

Poliittisia näkemyksiäni

Vasemmistolainenkin saa nyt ajatella filosofisesti

Yleisradion uutissivut julkaisivat eilen Slavoj Žižekin hiljattain suomennettua kirjaa Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt mainostavan jutun, jonka on kirjoittanut Jakke Holvas.

Keskustelukulttuuri.

Hirvosen Jussi Siilinjärveltä. ihmettelee ja hämmästelee.

Itsekin olen syyllistynyt! Täytyy myöntää.

Itse keskustelun aihe unohtuu. Monikulttuurinen maahanmuutto yms.

Jos keskustellaan kapeasta ja vaarallisesta tiestä talvella maaseudulla.

Ollaan keskustelun seuraavassa puheenvuorossa menossa Seutulan lentokentällä. Matkustajaterminaalin kalliissa hinnoissa. Tai turvatarkastuksen hitaudessa.

Sitten on nämä kaiken tietävät "nälvijät". Heillä on rahaa ja kaikki on hyvin!

Monikulttuurisuus asepalveluksessa

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo tämän päivän Aamulehden kolumnissaan seuraavaa:

”Kävin viikko sitten Santahaminan varuskuntasaarella Helsingissä….

…Kaikki alokkaat olivat 1970-luvun lopulla kantasuomalaisia – mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Nyt alokasrivistössä oli kaikenvärisiä ja -rotuisia nuoria suomalaisia miehiä. Ehkä suurimpana ryhmänä Suomessa syntyneet somalinuorukaiset.

Suomi 100 ja telefoni Afrikassa

Kun Suomen itsenäisyyden 100-vuotishankeen varoista myönnettiin 30 000 euroa koodaribussin lähettämiseksi Afrikkaan, kansanedustaja Jukka Kopralta (kok.) menivät kahvit väärään kurkkuun. Hän sai kuitenkin kakaistuksi, ”mitä tekemistä tällä on Suomen itsenäisyyden kanssa?”

Ovatko pakkoruotsin juuret monikulttuurisuuden vastustamisessa?

Nykypäivän kulttuurintutkimuksen mukaan Suomessa on vallinnut keinotekoinen tarve kuvata suomalaiset yhtenäiskulttuurin edustajina. Itsenäistyneessä Suomessa on haluttu väkisin luoda mielikuvaa yhdestä ja yhtenäisestä suomalaisesta kansasta. Kulttuurintutkijat esittävät nykyisin jopa käsityksiä siitä, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen, ja yksikulttuuriseksi määrittely on ollut poliittisesti tarkoituksenhakuista sumutusta.

Dialogin Paavalit ja sovinnaisuuden Sokrateet

Keskustelu on tieteen ja filosofian perinteinen menetelmä. Sitä käytetään usein psykologisissa ja pienryhmien kohtaamiseen liittyvissä yhteyksissä. Keskustelumetodia yritetään silloin tällöin soveltaa myös käytännön politiikantekoon. Vuoropuhelun voimaan luottaa nyt teologian tohtori, työnohjaaja ja konsultti Kai Alhanen, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä Dialogi demokratiassa (Gaudeamus 2016).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä